Budjetin palautekeskustelu 15.12.2020

15.12.2020 klo 12:07
Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz.

Arvoisa puhemies,

OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.

 

Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta. 

 

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta. 

Mutta yksityiskohdissa on eroja.

 

On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt. 


Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan. 

 

Arvoisa puhemies, 

Yli 55-vuotiaiden työttömyyden osalta emme voi olla ylpeitä. On sääli, että työmarkkinaosapuolet eivät saavuttaneet yhteistä näkemystä asiasta, ja nyt hallituksen on tehtävä päätöksiä. Nykyinen järjestelmämme johtaa yksiselitteisesti ikäsyrjintään ja epätasa-arvoon. Kun ylläpidämme kannusteita siihen, että iäkkäämpiä työntekijöitä ei pidettäisi työelämässä ja että heihin ei panostettaisi, toimimme vastoin omaa etuamme.

 

RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluavat uudistuksia, joilla lisätään joustavuutta. Meidän on pidettävä työllisyysaste mahdollisimman korkealla, jotta pystymme rahoittamaan hyvinvointivaltion. Meidän on luovuttava ulkomaisen työvoiman tarvehankinnasta. Tarvitsemme sellaisen uudistuksen, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen ja samalla vahvistaa työpaikoilla vallitsevaa luottamusta.  Viimeksi mainittu voisi tapahtua esimerkiksi siten, että työntekijöille annettaisiin asema yrityksen johdossa esimerkiksi antamalla heidän edustajalleen paikka yhtiön hallituksessa. Siitä hyötyisivät kaikki.


Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Vuoden 2021 talousarvioesityksessä varataan noin 2,1 miljardia euroa ilmastotoimiin, mikä on suurin piirtein yhtä paljon kuin vuoden 2020 talousarvioesityksessä ja noin 534 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Meidän tulee vähentää erityisesti liikenteen päästöjä, eli joukkoliikennettä on parannettava. Vaalimme luonnon monimuotoisuutta. Lisäämme uusiutuvan energian käyttöä ja edistämme kiertotaloutta.

 

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii. 

 

Arvoisa puhemies,

Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää. 

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri