Ministeriöstä ei löydy ymmärrystä kuntien homekouluongelmille

Tämä johtuu siitä, että rakennuksen purku johtaisi sen arvon alaskirjaukseen. Iso alaskirjaus puolestaan voi horjuttaa kunnan tasetta niin paljon, että kunta luokitellaan kriisikunnaksi.

Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että linjauksia tulisi muuttaa niin, ettei kunnilla olisi tarvetta tehdä huonoja ja lyhytnäköisiä päätöksiä kiinteistöistään kriisikunnaksi päätymisen pelossa.

– Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni ministeri Vehviläinen on sitä mieltä, että näitä kuntia ei tulisi vapauttaa kriisikuntamenettelystä. Hän kyllä myöntää, että ne kunnat jotka ovat lähellä kriisikuntaluokittelua useammin päättävät korjata rakennuksen sen sijaan, että investoisivat uuteen rakennukseen. Hän on kuitenkin samalla sitä mieltä, että tämä on perusteltua, mikäli kunnan taloudellinen tilanne on heikko. Eihän se näin voi olla! Korjaus auttaa joissakin tapauksissa, muttei läheskään kaikissa. Koululaisten ja henkilökunnan ei tule kärsiä jatkuvista sisäilmaongelmista sen takia, että kunta yrittää välttää kriisikuntamenettelyn. Meidän tulee ymmärtää kuntien tilanne ja antaa näissä tapauksissa kunnille mahdollisuus poikkeukseen, Adlercreutz sanoo.

Lisäksi ministeri Vehviläinen sanoo, että kriisikuntamenettely tulisi ajankohtaiseksi näille kunnille ennemmin tai myöhemmin, sillä kriisikunnilla on yleensä mennyt taloudellisesti huonosti jo pidemmän aikaa.

– Päiväkoti- tai koulurakennus – tai muu kiinteistö – voi saada kosteus- ja homeongelmia niin taloudellisesti paremmin kuin huonommin pärjäävissä kunnissa. Lapset ja nuoret eivät saa kärsiä siitä, että kunta on pidemmän aikaa ollut matkalla kohti kriisikuntaluokitusta. Kunnan talouden tulee olla tasapainossa, mutta tasapainon tulee perustua pitkäjänteisiin päätöksiin. Investointi uuteen rakennukseen on investointi koululaisten ja henkilökunnan terveyteen.