Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista

31.05.2017 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

”Euroopan unionin tulevaisuuden suuntaa mietittäessä ei ole tilaa tunnepohjaiselle populismille”. Näin pääministeri Sipilä aloitti artikkelin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla maaliskuun alussa tänä vuonna.

On syytä nostaa esiin pääministerin vahva linjaus: Populismille ei ole tilaa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että asia sanotaan selvästi. Se, että pääministeri sanoo samassa artikkelissa Suomen kannattavan realistista keskitietä, on sitten toinen asia, joka ei ole ongelmaton. Palaan tähän. Brexitiin ja Trumpin valintaan USA:n presidentiksi kulminoituneen vahvan populistisen aallon jälkeen, optimisinen tulkinta Euroopan viime kuukausien vaaleista on, että populismi on laskussa.

Näimme sen jo Itävallan presidentinvaaleissa, mutta ennen kaikkea Hollannin parlamenttivaaleissa, omissa kunnallisvaaleissamme ja nyt viimeksi Ranskan presidentinvaaleissa. Vaikka Marine Le Pen pääsikin toiselle kierrokselle, ranskalaiset sanoivat selvästi ei oikeistopopulismille ja muukalaisvihamieliselle ihmisten halveksunnalle, joka on Front Nationalin arvojen takana.

Onko ehkä niin, että Eurooppa on hätkähtänyt Brexitin ja Trumpin jälkeen? Totta tosiaan on jo korkea aika, että ne, jotka uskovat ratkaisevansa vaikeat asiat yksinkertaisilla vastauksilla, vaihtoehtoisilla totuuksilla ja suoranaisilla valheilla, kärsivät tappion vapaissa vaaleissa.

Arvoisa puhemies,

Emmanuel Macronin valinta presidentiksi oli myös selvä kannanotto Euroopan puolesta, ja se tarjoaa varsin tarpeellista polttoainetta tärkeään keskusteluun unionin tulevaisuudesta. Le Penin selvän tappion jälkeen keskustelu EU:n hajoamisesta ja rappiosta ei tunnu ajankohtaiselta. Euroopassa puhaltavat optimismin tuulet. Ne meidän on koottava politiikan purjeisiin, niin pieniin kuin suuriinkin. Samalla meidän on syytä muista, että monet eivät edelleenkään luota Brysseliin. Myös tähän meidän on pystyttävä suhtautumaan.

Ensi syksynä, kun myös Saksan parlamenttivaalit on pidetty, Suomen tulee olla valmis siihen, että eritahtisuus eli joustava integraatio lisääntyy unionissa. Kova ydin – jos nyt haluaa käyttää sellaista ilmaisua – tuolloisen EEC:n alkuperäiset maat, haluavat jouduttaa kehitystä kohden yhä kiinteämpää yhteistyötä, kun taas joukko toisia maita, kuten suhteellisen uudet Itä-Euroopan jäsenmaat, haluaa painaa jarrua ja korkeintaan kiirehtiä hitaasti.

Tämä on täysin realistinen skenaario, ja tämän vuoksi onkin syytä kysyä pääministeri Sipilältä, riittääkö Suomelle hänen kutsumansa ”realistinen keskitie”? Vai tarvitaanko jotakin enemmän? Tällaisen strategian riskinä on, että Suomi keskittyy vääriin asioihin ja jää paitsioon.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomen on päinvastoin otettava aktiivinen rooli ja oltava eturintamassa unionin kehittämisessä ja vahvistamisessa. Me voisimme esimerkiksi olla suunnannäyttäjinä EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että EU:n jäsenyys on edelleenkin paras tapa järjestää satavuotiaan tasavallan suhteet muuhun maailmaan, niin että kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi varmistetaan. Yhä useammat kansalaiset alkavat oivaltaa tämän kansallisesti värittyneen populismin paljastumisen myötä, jolla ei ole ratkaisuja tarjottavana. Eristäytyminen, muukalaisviha ja muurit eivät ole ratkaisu. Ne ovat lukkoja.

Suomen aktiivisessa EU-politiikassa Saksalla on ollut ja on tärkeä rooli. Suomen EU-politiikan johtaja pääministeri Sipilä on ilmaissut tyytyväisyytensä siitä, että meidän näkemyksemme unionin tulevaisuudesta on saksalaisten kanssa yhtenevä ja että molemmat maat suhtautuvat samoin eritahtisen yhteistyön syventämisen mahdollisuuksiin eräillä alueilla.

Suomen on aina ollut helppoa tulla toimeen Saksan johtajan Angela Merkelin kanssa. Siksi on myös mielenkiintoista panna merkille, mitä Merkel sanoi sunnuntaina Euroopan ja sen pitkäaikaisten liittolaisten välillä vallitsevaa uutta tilannetta analysoidessaan. Ei tarvitse olla kansainvälisen politiikan tohtori ymmärtääkseen mitä Merkel tarkoitti.

Me saamme todella toivoa, että tärkeät transatlanttiset suhteet eivät murene tai että Iso-Britannia ajautuu katkeraan paitsioon Euroopassa. Samalla meidän on muistettava, että tosiasiassa Iso-Britannia päätti lähteä EU:sta – eikä EU päättänyt hylätä Isoa-Britanniaa.

Arvoisa puhemies,

samalla kun tunnelmat, kaiken kaikkiaan, ovat valoisammat Euroopassa, jännitteet ovat sitä suuremmat globaalissa katsannossa. Ulkopolitiikka joutuu koetukselle sellaisten johtajien myötä kuin Venäjän Putin, Turkin Erdogan ja USA:n Trump. Tämä troikka, joista kukin tahollaan harjoittaa erittäin vaikeasti ennustettavaa politiikkaa, haastaa eurooppalaiset liberalismia, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja monenkeskistä sopimuspohjaista yhteistyötä puoltavat arvot. Tilannetta ei paranna se, että Pohjois-Korea lisää propagandistisilla ohjuskokeillaan jännitteitä Itä-Aasiassa.

Suomen tulee vankkana EU:n jäsenvaltiona, joka toimii aktiivisesti YK:ssa, pystyä navigoimaan oikein myös tässä muuttuvassa maastossa. Tämä asettaa Suomelle suurempia vaatimuksia kansallisten ja strategisten intressien tunnistamisessa ja näitä intressejä edustavan politiikan muotoilussa.

Yksi tällainen vitaali intressi on maamme turvallisuus, laajasti ymmärrettynä. Nykytilanteessa Suomella on myös oltava kapasiteettia torjua ja tehdä vaarattomiksi kyberhyökkäykset ja muun petollisen hybriditoiminnan. Puolustuspolitiikan tässä osassa yhteistoiminnalla unionissa on keskeinen merkitys. Meidän tulee myös pitää huolta siitä, että meillä on ajan vaatimukset täyttävä kansallinen tiedustelulainsäädäntö. Meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Kaikenlaisen terrorismin torjunta on Euroopan ja koko maailman yhteinen asia.

Konventionaalisten uhkien lisäksi ulko- ja puolustuspolitiikka joutuu kohtaamaan monia muita ei-konventionaalisia uhkia, jotka koskevat muun muassa ympäristöä ja ilmastoa. Tätä taustaa vasten oli takaisku, että presidentti Trump kieltäytyi äskettäin päättyneessä G7-kokouksessa paljastamasta USA:n aikeita ilmastopolitiikan ja vapaakaupan suhteen. On muuten mielenkiintoinen paradoksi, että Kiinan kaltainen maa puhuu samanaikaisesti lämpimästi sekä ilmastopolitiikan että vapaakaupan puolesta.

On olemassa sanonta, jonka mukaan meidän tulee ajatella globaalisti mutta toimia paikallisesti. Se on viisas sanonta. Tarvitsemme tekoja, niin suuria kuin pieniäkin, jotka lisäävät luottamusta, yhteistyötä ja keskinäistä riippuvuutta, eikä päinvastoin. Tässä Suomi voi suuria ajatuksia edustavana pienenä maana näyttää hyvää esimerkkiä. Tämän voimme myös tehdä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa äskettäin lanseeratun Nordic Solution for Global Challenges -aloitteen filosofian mukaisesti. Se perustuu vuoropuheluun ja kumppanuuteen hyvien kokemusten jakamiseksi yhteiskunnallisen elämän eri alueilta, kestävästä kehityksestä ja tasa-arvosta viihtyisien kaupunkien ja elintarviketuotannon kehittämiseen.

Voimme olla niin vahvoja kuin itse tahdomme. Yhdessä. Tillsammans.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44